Välitä musta
välitä harmaasta
välitän susta
Elämän tunteiden
riippusäkkeinä
ranteet auki teidän
vitun Jeesukselle ehtoollisvettä
Kauneuden
puutarhassa ei kyselty vastauksia
pieniä pensaita
kukkivia, tyyrpuuri vaikuttaa sametilta
Silkkinen pieni
hienous ohjaksissa läpi mädyntyneisyyden
surkastunut päärynä
huutaa omaa itkuaan
Betoniseinät
valettuina ainoaksi halaamisen kohteiksi
Hellyys puree
ranteet auki eikä mikään: meitä estä
olemasta hetkessä,
joka sulatti mielen tämänpäiväisen
Hiljaisuuden miekka
ei kaipaa laupeutta
yksi henkäys
riittää sille hetkelle
mille tämä päivä
on rakentuvan